Onnistuimme!
Sanna Säilä
Mikä sai sinut aloittamaan laihdutuksen?
Tammikuussa 2022 sain ortopedilta polvileikkaustuomion. Se laittoi liikkeelle ajatuksen, että jotain on tehtävä. Mietin, mikä voisi olla keino pudottaa painoa pysyvästi. Lueskelin Cambridge-valmennuksesta ja jo seuraavana päivänä olin Cambridge – valmentaja Teija-Liisa Rannan luona 😅 Nyt tänä päivänä kiloja on lähtenyt kiitettävästi ja fiilis on superhyvä!
Miten tuohon pisteeseen olin päätynyt?
Epätasapainoinen, epäsäännöllinen ja epäterveellinen elämä vei… elämä oli työntekoa, liikuntaa ja treeniä oli niukasti, nivelrikkopolvet alkoi kipeytyä, oli pitkiä kipukausia, työkuormitus kerääntyi pikkuhiljaa, ravinto pysyi aika lailla samanlaisena kuin treenatessani voimanostoa eli määrät oli suuria, vähitellen ruokarytmit katosivat, ruokailuajat epäsäännöllistyivät, painoa tuli, vaatekoko kasvoi, mutta en siitä hätkähtänyt ja näin elo jatkui…. kunnes tultiin viime syksyyn 2021, jolloin polvet olivat jo ihan rikki.
Miksi muutoksen on tapahduttava vasta silloin, kun on liian myöhäistä?
Toisaalta nyt tämän muutoksen myötä ajattelen, että koskaan ei ole liian myöhäistä 😊 Cambridge on auttanut minua muutoksessa kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia!
Millaisena koit Cambridge laihdutuksen?
Alku vaati sinnikkyyttä, mutta koska motivaatio oli kohdillaan ja tuloksia alkoi näkyä heti, oli matkanteko välillä jopa helppoa.
En ole koskaan ollut mikään kaupassakävijä, joten oli ihana ostaa viikon ruoat valmentajalta ja noudattaa ateriarytmiä ohjeistuksen mukaan. Valmisateriat maistuvat edelleen minulle, joistain on tullut lemppareita, toisista inhokkeja.
Pidin siitä, että tosi nopeasti tuli mukaan marjat ja melko nopeasti myös muukin normaaliravinto kasvis- ja vihannespainotteisesti.
Mitään en varsinaisesti ole joutunut jättämään ruokavaliostani pois eikä mitään ruoka-ainetta ole tullut ylenmäärin käytettäväksi. Luonnollisella tavalla herkkujen määrä on vähentynyt, mutta toisinaan on ollut herkkuhetkiä.
Se mikä myöskin on ollut helppoa ja vähentänyt painonpudotusstressiä on se, että tähän ohjelmaan ei ole kuulunut mielettömiä määriä kuntosaliharjoittelua tms. Minun liikunnat ovat hyvin pitkälti koostuneet eripituisista kävelylenkeistä. Tietysti painon pudottua on treenaaminenkin tuntunut helpommalta, mutta edelleenkin salilla käyn silloin kun hyvältä tuntuu, ehkä pakolla.
Jos olet laihdutttanu aikaisemmin, miten Cambridge mielestäsi eroaa aikaisemmista laihdutuksista?
Olen muutamia vuosia sitten, 2014, pudottanut painoa 10kg Fitfarmin avustuksella. Siihen kuului kuntoilua salilla sekä ruokavalion noudattaminen. Paraskaalit sekä rahkat ja kananmunat alkoivat pursuta korvista ja jatkumoa ei oikein ollut ”kuurin” loputtua.
Cambridgessä alun jälkeen aterioita aletaan koostamaan tavallisista raaka-aineista sopivina määrinä ja päädytään portaittain lautasmallin mukaiseen ruokailuun ja kohtuulliseen syömiseen.
Mitä hyötyä sinulle on ollut laihdutuksestasi?
Tietysti on ihanaa, että vaatekoko on pienentynyt huimasti, vaatteet istuvat päällä paremmin. Lenkeillä ei hengästy siten, miten aiemmin.
Polvi ei ole tämän myötä parantunut, mutta on huomattavasti helpompi elää ja kantaa kroppaa keveämpänä.
Olen saanut alusta asti reilun määrän lisäenergiaa elämääni. Olen alkanut opiskelemaan, aloitin toimimaan poikani harrastuksessa joukkueenjohtajana eikä vuorotyön rasitus tunnu samanlaiselta kuin aiemmin.
Millä tavalla elämäsi on toisenlaista nyt laihdutuksen jälkeen?
Saan paljon enemmän aikaiseksi kuin aiemmin mutta osaan ottaa myös rennommin vapaahetkinä.
Itsetunto sekä oma kehonkuva ovat tulleet entistä positiivisemmaksi
Nivelrikko ei ole mihinkään poistunut, mutta kevyempänä liikkuminen sekä leikkauksesta kuntoutus tulee olemaan paljon helpompaa.
Tapahtuiko laihdutuksen aikana, sitä ennen tai sen jälkeen jotain yllättävää, eli jotain, jota et osannut odottaa?
En osannut odottaa, että voisin saavuttaa tällaisia tuloksia ja näin hyvää kokonaisvaltaista hyvinvointia!
Voit kertoa myös vapaamuotoisesti omista laihdutuskokemuksistasi
Miten ihmeessä oli päätynyt siihen pisteeseen, että lähtöpaino oli kivunnut melkoisen ylös?
Vuosina 2014-2016 olin elämäni kunnossa. Olin pudottanut 10kg painoa, olin aloittanut treenaamisen, nettivlamennuksesta oli jäänyt hyvät ruoka-ajat. Tavallinen treenaaminen eteni tavoitteellisempaan treenaamiseen ja päätyi siihen,e ttä kuntosali oli toinen olohuoneeni. Oman salin PT:stä tuli valmentajani, joka vei minut voimanoston pariin ja näin voimanosto vei mukanaan.
Sitten tuli työnvaihdos ja kaikki aika ja energia alkoi mennäkin työntekoon. Treenaamiseen tuli katkos ja ajatuksiin tuli, etten halua treenata siten miten olin treenannut. Muutos johonkin toisenlaiseen vaan oli vaikaa ja treenaaminen loppui kokonaan. Ravinto pysyi aika lailla samanlaisena kuin treenatessa eli määrät oli valtavia, vähitellen ruokarytmit katosivat, ruokajutut epäsäännöllistyivät ja painoa alkoi kertyä. Sitten alkoikin tulla polvivaivat ja lopulta polvet olivat 2021 syksyllä jo ihan rikki.
Miksi muutoksen on tapahduttava vasta silloin, kun on liian myöhäistä?
Toisaalta nyt tämän muutoksen myötä ajattelen, että koskaan ei ole liian myöhäistä!
Valmentajan tuki on ollut todella tärkeää, vaikka oma motivaatio onkin paras moottori tällaisilla muutosmatkoilla!