Vi lyckades!
Jaana Räsänen
Olen Jaana, 59-vuotias, mieleltäni nuori naisihminen. Rakastan satuja ja ehdottomia suosikkejani ovat Ruma ankanpoikanen ja Tuhkimo. Näiden satujen keskushahmot ja heidän kivikkoinen tiensä kohti onnellista loppua on aina jaksanut kiehtoa ja kannustaa. Halusin kipeästi kokea samanlaisen onnellisen lopun, koska olin väsynyt inhoamaan itseäni. Olin kyllästynyt turvonneeseen ja ilottomaan olemukseeni ja siihen, etten voinut katsoa itseäni peilistä tuntematta vastenmielisyyttä.
Kaipasin sitä tervettä naista, joka olin ollut muutamia vuosia sitten; ennen työuupumusta, erinäisiä leikkausoperaatioita ja näiden myötä tullutta liikuntarajoittuneisuutta.
Tunsin itseni rumaksi ankanpoikaseksi -ja halusin olla joutsen!
Kaipasin myös todellista, pysyvää muutosta. Olen aina yrittänyt liikkua kohtalaisen paljon, pidän liikkumisesta, olen myös opetellut syömään terveellisemmin enkä ole ollut varsinaisesti ylipainoinen, mutta… en tuntenut oloani hyväksi enkä pitänyt nykyisestä peilikuvastani. Siis siitä pöhöttyneestä, väsyneestä ja värittömästä naisesta, jolla oli silmien alla raskaat pussit.